Tuoreet pohjoismaiset tutkimukset: tekoälyä käytetään laajasti, mutta mitattavia tuloksia syntyy harvoin
Tekoäly on siirtynyt Pohjoismaissa nopeasti kokeiluista arjen työkaluksi. Tanska, Suomi ja Ruotsi ovat EU:n kärkikolmikkoa yritysten tekoälyn käytössä: sitä hyödyntää 42 prosenttia tanskalaisista, 37,8 prosenttia suomalaisista ja 35 prosenttia ruotsalaisista vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä. EU:n keskiarvo on 20 prosenttia.¹ Suomalaisista pk-yrityksistä 45 prosenttia pitää tekoälyn käyttöä nyt perusteltuna, kun vuotta aiemmin näin ajatteli joka kolmas.²
Tekoälyn käyttö ei kuitenkaan vielä tarkoita, että siitä saadaan hyötyä. Useat vuoden 2026 tutkimukset kertovat samasta kuilusta:
Vain 4 prosenttia pohjoismaisista yrityksistä saa tekoälyinvestointinsa takaisin vähintään viisinkertaisena (BCG).³
Suomessa vain 3 prosenttia keskisuurista ja suurista yrityksistä on saavuttanut merkittävää taloudellista hyötyä tekoälyinvestoinneistaan (BCG, AI Finlandin raportin mukaan).²
70 prosenttia suomalaisista organisaatioista kertoo, ettei tekoälyllä ole ollut mitattavaa vaikutusta liikevaihtoon (OP Pohjola).⁴
Vain 4 prosenttia pohjoismaisista organisaatioista pitää tekoälyä kriittisenä osana ydinliiketoimintaansa (Tieto).⁵
Useimmat näistä luvuista koskevat keskisuuria ja suuria organisaatioita, joilla on tekoälyyn varatut budjetit ja tiimit. Pienille ja keskisuurille yrityksille panokset ovat suuremmat: jokaisen investoinnin on maksettava itsensä takaisin, eikä talossa yleensä ole omaa tekoälytiimiä korjaamassa tilannetta, jos näin ei käy. Pienemmät yritykset ovat myös käyttöönotossa jäljessä. Ruotsissa tekoälyä käyttää 31 prosenttia pienistä yrityksistä mutta 72 prosenttia suurista.¹
Tutkimukset antavat viitteitä myös siitä, miksi hyödyt jäävät käytöstä jälkeen. Monet yritykset lisäävät valmiita tekoälytyökaluja nykyisten prosessiensa päälle sen sijaan, että muuttaisivat työn tekemisen tapoja. Harva myöskään nimeää tuloksista vastaavan henkilön. Vain 20 prosenttia pohjoismaisista organisaatioista on nimennyt vastuuhenkilön mittaamaan tekoälyn tuottamaa arvoa, kun maailmanlaajuinen osuus on 32 prosenttia (Deloitte).⁶
Vintin näkemyksen mukaan pk-yritysten kannattaa aloittaa liiketoimintaprosessista ja mitattavasta tavoitteesta, ei työkalusta. Se tarkoittaa sellaisten prosessien valitsemista, joissa tekoäly voi tuottaa näkyvän muutoksen, mittareista sopimista ennen työn alkua sekä turvallisen ja hallitun perustan rakentamista yrityksen kasvua varten. Näin Vint toimii asiakkaidensa kanssa ja tukee työtä sovittuihin mittareihin perustuvalla takuulla.
”Pohjoismaiset yritykset ovat osoittaneet, että ne osaavat ottaa tekoälyn käyttöön. Nyt niiden on osoitettava, että se kannattaa. Erityisesti pienessä tai keskisuuressa yrityksessä, jossa resursseja on niukasti, tekoälyn on näyttävä numeroissa – ja nopeasti. Se voi tarkoittaa säästettyjä työtunteja, nopeampaa palvelua tai uutta liikevaihtoa. Siksi sovimme mittarit asiakkaidemme kanssa ennen aloittamista ja seisomme niiden takana”, sanoo Vint Technologiesin väliaikainen kaupallinen johtaja Juho Wallenius.
Organisaatiot, jotka haluavat muuttaa tekoälyn käytön mitattaviksi tuloksiksi, ovat tervetulleita ottamaan yhteyttä Vintiin.
Lähteet
NordiskPost, ”Nordic companies are adopting AI faster than most of Europe”, 17.9.2026 (Eurostat 2025; Statistics Sweden 2025). https://www.nordiskpost.com/2026/09/17/ai-use-nordic-companies/
AI Finland / Business Finland (koonnut Demos Helsinki), AI in Finnish Business 2026. https://aifinland.fi/wp-content/uploads/2026/04/AI-in-Finnish-Business-2026.pdf
BCG, The Nordic AI Inflection Point: Value Creation or Value Bubble?, 2026. https://www.bcg.com/publications/2026/nordic-ai-value-creation-or-bubble
OP Pohjola, Accenture ja Noren, Unlocking AI value in Finnish organisations, 2026. https://mb.cision.com/Public/13697/4355210/b1329ebdb75ee6ab.pdf
Tieto, Nordic AI Survey 2026. https://www.tieto.com/en/campaigns/nordic-ai-survey-2026/
Deloitte, State of AI in the Nordics 2026.
